Uudessa osoitteessa - ja vielä vähän vanhassakin

Vihdoin muutto on ohi! Loppusuoralla vähän aloimme hyytyä, mutta kaiken kaikkiaan urakka meni kohtalaisen hyvin. Torstaina oli entinen naapuri muuttoapuna, muuten hoidimme kaiken kahdestaan. Tavarat jaettiin kolmeen osaan: vuokra-asuntoon lähtevät, tontilla olevaan autotalliin varastoitavat ja kaatopaikalle lähtevät. Keskimmäinen röykkiö oli isoin, ja siellä meitä odottaakin uusi urakka, kunhan vähän vedämme henkeä.

Olemme nukkuneet uudessa kodissa todella hyvin. Vaikka talo sijaitsee ihan aseman kupeessa, se on paljon hiljaisempi kuin entinen paritalomme, jossa oli aika paljon liikenteen melua. Bussireitti kulki kulmatontilla sijaitsevan talon ohitse, ja bussit joutuivat aina kaartessa jarruttamaan ja kaasuttamaan uudelleen. Kaikkeen tottuu, mutta uskon, ettei jatkuva taustahäly voi olla hyväksi terveydelle. Luulen, että tämä kerrostalo on jouduttu rakentamaan ekstaräänieristetyksi juuri aseman läheisyyden vuoksi.

Aika hyvin tavarat ovat asettuneet, vaikka tilaa on 30 m2 vähemmän kuin ennen. Tytötkin tuntuvat sopeutuneen yhteiseen huoneeseen ihan hyvin, mutta voi olla, että se ei ole pysyvää laatua.

Tässä muutama otos entisestä asunnostamme, joka näytti tyhjänä ihanan isolta ja siistiltä...

Tässä tytöt melkein tyhjässä asunnossa. Muistin taas
vanhan teoriani siitä, että kun huone näyttää tyhjältä,
siitä tulee vielä noin autolastillinen tavaraa!

Keittiö tyhjänä. Puu- ja kivitasot olivat yhä kuin uudet, vaikka
ne olivat olleet käytössä lähes kymmenen vuotta.

Leikkimökin seinustalla kukki vielä
marraskuun ruusu.