Ja taas mutkia matkassa

Eihän se kuuleminen mennytkään niin kuin piti. Ei tietenkään. Yksi naapuri kirjasi naapurin suostumukseen, että ei vastusta hanketta rakennusalueen ylitysten osalta, mutta huomauttaa se korkeudesta. Oli kuvitellut, että yksikerroksisessa rakennuksessa ei ole käyttöullakkoa ja se on 70-lukuisen matala. Toivotaan, että tämä jää huomauttamiseksi eikä johda valitukseen rakennusluvasta. ja hankkeemme viivästymiseen, jälleen kerran.

Eilen tontilla oli korkokatselmus. RVV:n lupa-arkkitehti itse asiassa oli ollut enemmän huolissaan siitä, ettei rakennus jää liian matalaksi ympäristöönsä nähden.

Lupahakemus jätetty

Jes, nyt on liitteet metsästetty ja ollaan tässä pisteessä: lupa on sisällä! RVV tuntee tämän meidän casen niin hyvin, että luulisi luvan tulevan suht pian. Eilen jätettiin naapurinsuostumuslomakkeet itä- ja pohjoispuolen naapureille, sillä rakennus on tulossa joitakin neliöitä rakennusalan yli. Olemme jo syksyllä saaneet alustavat suostumukset, joten toivotaan, ettei kukaan ryhdy pullikoimaan nyt. Kaupunkin kuulee loput naapurit.

Nyt peukut pystyyn ja odottelemaan.

Poikkeamisasiakirjat sisällä

Pitkää hiljaiseloa täällä, paljon tapahtumia tosielämässä. Poikkeamisasiakirjat lähtivät viime viikon lopulla rakennusvalvontavirastoon, nyt kaikki sormet ja varpaat pystyyn, että menee läpi!

Tapahtunutta lyhyesti: Kaavoittaja oli sitä mieltä, että yksikerroksinen (parviratkaisu) ei ole paras mahdollinen, vaan pyritään kaksikerroksisuuteen. He puoltavat sitä, mutta edelleen naapuri on kysymysmerkki. Nyt naapurikuulemisen tulee hoitamaan viranomainen.

Toinen ongelma on vaarallinen aine kreosootti, jota on purettavassa rakennuksessa olevissa ratapölkyissä. Ympäristövirasto vaatii tarkat selvitykset maaperästä purun jälkeen, ja se asia viivyttää todennäköisesti vielä projektiamme. Tämä koskee myös naapuritontille rakentavia.

Monenlaista pulmaa siis, välillä meinaa usko loppua! Toivon totisesti, että pääsemme tänä kesänä rakennuspuuhiin.

Yksi askel eteen, kaksi taakse

Ei jaksettu alkaa taistella yhden rajanaapurin kanssa kaavamääräyksistä poikkeamisista. Hän vastusti sekä lähelle rajaa rakentamista että kaksikerroksisuutta. Asia olisi hyvin voinut kääntyä meidän eduksi, mutta esimerkiksi vuosi on turhan pitkä aika tuhlattavaksi siihen.

Niinpä arkkitehdin kanssa päätimme kaivaa esiin alkuperäiset suunnitelmat yksikerroksisesta talosta osakellarilla ja sijoittaa rakennuksen pihan kannalta hieman epätaloudellisesti juuri määrättyyn rakennuspaikkaan. Näin naapureilla ei ole oikeutta valittaa, vaikka talo jostakin sivustaan onkin neljää metriä lähempänä rajaa.

Ekaan kerrokseen tulee noin 90 neliötä, joista meidän makuuhuone ja iso kylpyhuone ovat puolta kerrosta ylempänä ja sen alla ovat kellaritilat ja sauna. Muu osa ekasta kerroksesta on korkeaa, avaraa tilaa, josta osan päällä nk. parvitilassa on tyttöjen makuuhuoneet. Aika jännä ratkaisu, joka useista tasoista huolimatta lasketaan yksikerroksiseksi! Neliöitä on kaikkiaan noin 140-150. Toivotaan, että homma etenee hyvin.

Tontillamme on autotalli-talousrakennus, joka ei ilmeisesti vaadi purkulupaa laisinkaan, ilmoitus riittää. Tosin rakenteissa on todennäköisesti vaarallista kreosoottia (ratapölkkyjä), ja niiden kuljettaminen vaatii erikoistuneen firman. Purkamaan päästään, kun pakkaset hellittävät ja kevät antaa kuulua itsestään. Tulispa se jo!

Keittiöitäkin ehdimme tammikuussa vähän tutkailla. Olen ihastunut tummaan alaosaan ja kevyeen valkoiseen yläkaapistoon. Esimerkiksi Kvikillä on hienoja ratkaisuja. Laitan jossain vaiheessa kuvia.

Sekavia tunteita

Meillä oli keskiviikkona naapurikuulemiseen liittyvä tilaisuus, jossa arkkitehti esitteli hanketta. Paikalla oli neljästä naapurista kaksi porukkaa, toinen siltä puolelta, jonka rajaan kiinni rakennus olisi tulossa. Kyseessä oli asunto-osakeyhtiön hallitus. Miehet istuivat ja kuuntelivat melko hiljaisina, mutta selvästi oli tulkittavissa, ettei kuuleminen ole läpihuutojuttu. Rakennuksen läheisyys ei miellytä heitä, eikä varmasti arkkitehtuurikaan.

Uusi käänne tuli loppuviikosta, kun toinen naapuri rupesi ihmettelemään naapurikuulemisprosessia. Hänen suunnittelijansa oli todennut, että kuuleminen pitää tehdä rakennuslupapiirustuksilla, ei vielä tässä vaiheessa. Kun tutkin asiaa rakennusvalvontaviraston sivuilta, näin se asia taitaa olla. Olemme luottaneet tässä asiassa arkkitehtiimme, emmekä siksi ole itse selvitelleet asiaa. Olen alkuviikosta yhteydessä suunnittelijaamme ja kyselen lisää. No, jos näin on, odotellaan vielä kuukausi tai pari, kunhan rakennuslupaan tarvittavat piirustukset valmistuvat.

RVV:n sivuilla puhutiin myös naapurin suostumuksesta, joka tarvittaisiin nimenomaan silloin, kun kaavasta poiketaan sen suhteen, mikä on rakennuksen etäisyys rajasta. Silloin ei kuuleminen riitä, vaan tarvitaan nimenomaan suostumus. Täytyy selvittää, onko tässäkin lopulta kaavaviranomaisen sana laki vai voiko naapuri oikesti kumota aikeet.

Tällaisia selvityksiä ensi viikolle. Rakennusta ei helposti pysty siirtämään mm. johtojen sijainnin takia, mutta pakkohan se on, jos on pakko. Edetään rauhassa ja maltillisesti.

Naapurikuulemisen aika

Eilen ja tänään mieheni kävi paitsi tonttuilemassa myös viemässä tuleville naapureille naapurikuulemisen paketit, jotka arkkitehti laati. Nyt peukut pystyyn, että etelänaapuri eli taloyhtiö hyväksyy hankkeemme. Siltä sivulta talo olisi tulossa 1,5 metrin päähän rajasta. Matkaa ensimmäiseen taloon on kuitenkin yli 8 metriä. Tonttimme on selvästi alempana kuin naapuritontti, joten uskomme, ettei rajaan kiinni rakentaminen haittaa naapuria.

Järjestämme tammikuun alussa arkkitehdin toimistolla tilaisuuden, jossa halukkaat saavat kysellä arkkitehtuurista, talon tontille sijoittumisesta yms. Ehkä tarjoamme loppiaiskakkuakin... :)

Huomenaamuna lennähdämme Amerikkaan joulun viettoon. Happy holidays!