Ei jaksettu alkaa taistella yhden rajanaapurin kanssa kaavamääräyksistä poikkeamisista. Hän vastusti sekä lähelle rajaa rakentamista että kaksikerroksisuutta. Asia olisi hyvin voinut kääntyä meidän eduksi, mutta esimerkiksi vuosi on turhan pitkä aika tuhlattavaksi siihen.
Niinpä arkkitehdin kanssa päätimme kaivaa esiin alkuperäiset suunnitelmat yksikerroksisesta talosta osakellarilla ja sijoittaa rakennuksen pihan kannalta hieman epätaloudellisesti juuri määrättyyn rakennuspaikkaan. Näin naapureilla ei ole oikeutta valittaa, vaikka talo jostakin sivustaan onkin neljää metriä lähempänä rajaa.
Ekaan kerrokseen tulee noin 90 neliötä, joista meidän makuuhuone ja iso kylpyhuone ovat puolta kerrosta ylempänä ja sen alla ovat kellaritilat ja sauna. Muu osa ekasta kerroksesta on korkeaa, avaraa tilaa, josta osan päällä nk. parvitilassa on tyttöjen makuuhuoneet. Aika jännä ratkaisu, joka useista tasoista huolimatta lasketaan yksikerroksiseksi! Neliöitä on kaikkiaan noin 140-150. Toivotaan, että homma etenee hyvin.
Tontillamme on autotalli-talousrakennus, joka ei ilmeisesti vaadi purkulupaa laisinkaan, ilmoitus riittää. Tosin rakenteissa on todennäköisesti vaarallista kreosoottia (ratapölkkyjä), ja niiden kuljettaminen vaatii erikoistuneen firman. Purkamaan päästään, kun pakkaset hellittävät ja kevät antaa kuulua itsestään. Tulispa se jo!
Keittiöitäkin ehdimme tammikuussa vähän tutkailla. Olen ihastunut tummaan alaosaan ja kevyeen valkoiseen yläkaapistoon. Esimerkiksi Kvikillä on hienoja ratkaisuja. Laitan jossain vaiheessa kuvia.
"...päätimme kaivaa esiin alkuperäiset suunnitelmat yksikerroksisesta talosta osakellarilla..."
VastaaPoistaTähän "pikkukellari" -ratkaisuun oli lokakuussa siis kaksikin syytä? Näistä toinen oli muistaakseni se pohjaveden läheisyys ja siitä johtuva pumppaustarve, jos tulisi iso kellari. Ja että pumppaus tulisi kalliiksi.
Kuinka kalliiksi se sitten tulisi?
Meille tulee Vantaan Rekolaan ihan kunnon kellarikerros savimaahan, josta ensi keväänä kärrätään noin 300 kuutiota savea pois. Pohjavettä meidän tontilta ei löytynyt mistään (maaperätutkimuksessa savipatjan paksuudeksi mitattiin 8-9 metriä), mutta selvää on se, että kaikki vesi mikä sinne savikuoppaan valuu, kaikki se pitää pumpata sieltä pois. Pumpattavaa vettä on kahta sorttia, eli kellarin saunatiloista tuleva käyttövesi, sekä talon ulkopuolella oleva salaojavesi.
Kuitenkin meillä pumppaamon hinnaksi on budjetoitu 2 tonnia. Meidän arkkitehti oli tutkinut, että sillä hinnalla sen saa. Sähkön käyttöä en ole tutkinut enkä laskenut, mutta eipä kai siitä nyt kovin paljon vuositasolla kustannuksia kerry.
Eli jos teiltä meni nyt se yläkerta pois naapurien mielipiteen takia, niin pitäisikö teidän pohtia tilojen siirtämistä sitten kellaritiloihin, jos ei pienpumppaamon perustaminen kuitenkaan tämän kalliimpaa ole?
Meilläkin kyllä jännitetään miten kellarin käy. Ongelmana meillä ei ole naapurien mielipiteet, vaan se, miten Vantaan rakennusvalvonta asiaan tulee suhtautumaan. Toivottavasti ei tule esteitä siltä suunnalta, vaikka Vantaan rakennusvalvonnan nettisivuille asiasta on kirjoitettu näin: "Tilan käyttötarkoituksen tarkastelussa ratkaisevia ovat tilan ominaisuudet. Pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisuuden arvioinnissa tarkasteltavia ominaisuuksia ovat mm. tilan sijainti, koko, yhteydet ja valoisuus. Jos ominaisuudet vastaavat pääasiallisen käyttötarkoituksen vaatimuksia siinä määrin, että tilaa voidaan käyttää tai se voidaan myöhemmin ottaa pääasialliseen käyttötarkoitukseen, tilat kellarikerroksessa ja ullakolla lasketaan kerrosalaan riippumatta ilmoitetusta käyttötarkoituksesta..." (ja meillä talo on suunniteltu niin, että kellarilla on nimenomaan haluttu tuoda lisätilaa ilman, että ne tilat syövät rakennusoikeutta)
Meidän kellarin pohjakuvat löytyy mm. täältä:
http://taloprojekti-talo-rautio.blogspot.com/p/piirustukset.html