Muuttourakka alkoi

Happy Halloween!

  
 Miehelläni oli koko viikko syyslomaa, ja hän aloitti eilen tavaroiden siirtämisen vuokra-asuntoon. Varasto on jo lähes tyhjä ja uuden asunnon kellari tupaten täynnä! Kaatopaikalle lähtevät kamat siirsimme tontillamme sijaitsevaan autotalliin, josta ne voi sitten kaikki kerralla roudata kaatopaikalle. Kirjahyllykin tyhjennettiin, ja nyt kirjat odottelevat uuden olohuoneen lattialla hyllyjä.Minä aloitin tänään keittiön kaappien läpikäymisen. Sain muutettua maljakot ja harvemmin käytettäviä astioita.

Lastenkirjat kävin myös läpi: rakkaimmat (joita oli paljon!) säästin, ei-niin-tärkeät kasasin kahteen Ikea-kassiin joko myytäväksi tai lahjoitettavaksi eteenpäin ja huonokuntoisimmat joutuvat roskikseen. Tässä hitaassa muutossa on se etu, että inventaarion ehtii oikeasti tehdä kunnolla. Lähes kymmenessä vuodessa, jonka olemme tässä osoitteessa asuneet, lapset ovat kasvaneet pikkutaaperoista teineiksi, joten tavaraa on kertynyt enemmän kuin omiksi tarpeiksi.

Kohta starttaamme viikonlopuksi Vierumäelle mökkeilemään (ja tutkimaan viimeisiä luonnoksia). Juhlistamme varmaan vähän Halloweeniakin. Tein muuten viime viikolla mielettömän hyvää kurpitsakeittoa, jota jäi myös pakastettavaksi. Ehkä nappaan sitä mukaan. Mukavaa viikonloppua kaikille!




Appelsiinipuu keittiön ikkuna-
laudalla sopii myös viikonlopun väri-
teemaan.

 

Luonnoskierros 4

Saimme nähtäväksemme uudet luonnokset, joissa oli ehkä pienenä yllätyksenä kolme kerrosta. Pieni kellarikerros 33 m2, keskikerros 85 m2 ja yläkerta 35 m2 + ihana iso kattoterassi. Yhteensä lattiapintaa on noin 170 m2. Näytti pääosin tosi hyvältä. Vastaavan mestarin kustannuslaskelmat pohjasivat näihin luonnoksiin, eli näillä lähdetään eteenpäin. Joitakin pieniä stilisointeja tarvitaan, mutta tästä se syntyy, jos naapurit vain myöntyvät kahteen maanpäälliseen kerrokseen. Kaupunki todennäköisesti alustavien kyselyjen perusteella tulee puoltamaan sitä.

Tytöt ovat innoissaan, kun pääsevät kellarista kakkoskerrokseen ja saavat ikään kuin oman valtakunnan. Ja mieheni siitä, kattoterassille on tulossa ulkotakka. Minä iloitsen eniten siitä, että kaikesta yksinkertaistamisesta huolimatta keskikerroksen avaruus ja näkymät on pystytty säilyttämään. Naureskelin, että haaveilin yhdestä tasosta, nyt saan kolme ja silti tuntuu, että haaveet ovat toteutumassa. Keskikerroksesta tulee sellainen, että joskus tulevaisuudessa kaikki välttämättömät toimnnot voi keskittää siihen ja kulkeminen siellä on esteetöntä. Ainoastaan saunaan ei pääse ilman portaita.

Myyrmäessä olisi tänä viikonloppuna Omakoti-messut. Harmi, ettemme pääse sinne, sillä suuntaamme huomenna Vierumäelle mökkeilemään. Sauna päälle, tuli takkaan ja lasillinen punaviiniä. Pelkkä ajatuskin rentouttaa!

Pikkukellari onnistuu!

Arkkitehti oli tutkinut kellariasiaa, ja päätynyt asiantuntijan kanssa siihen, että kellarin voi rakentaa, kunhan se on riittävän pieni. Tällöin se voi olla 20-30 cm pohjavesipinnan alapuolella, kunhan vesien poisjohtaminen hoidetaan. Isommat kellarialat joudutaan pumppaamaan, mikä tulisi kalliiksi. Vastaavan rakennusmestarin kanssa palaveeratessaan arkkitehti oli päätynyt noin 25 neliön kellariin, jonne tulevat saunatilat, kodinhoitohuone, tekniikka ja varastotilaa. Tyttöjen huoneet siirtyvät ylös, jonne tilaa tulee yhteensä noin 118 m2, eli talosta olisi tulossa kaiken kaikkiaan noin 140-neliöinen.

Tuo pinta-ala kuulostaa hyvältä, eivätkä kustannuksetkaan pääse nousemaan liian ylös. Itse asiassa saimme tänään myös vastaavan mestarin tekemän alustavan kustannuslaskelman, ja se oli suunnilleen alkuperäisen budjetin mukainen, ehkä kymppitonnin tai kaksi yläpuolella, mutta ok kuitenkin. Tuntuu mukavalta, kun suunnitelmat alkavat kohdata realismin. Ollaan askelta lähempänä unelman toteutumista.

Kustannukset jakaantuvat arviossa näin:
15 % rakennuttaminen, työmaan käyttö- ja yleiskustannukset, suunnittelu, projektinjohto, vastaava työnjohtaja
10 % maanrakennus
7 % perustukset
30 % runkorakenteet
5 % täydentävät rakennusosat
5 % pintarakennusosat
8 % kalusteet, varusteet, laitteet
20 % talotekniikka, lämpö, vesi, ilmastointi, sähkö

Suunnitelmat uusiksi?

Huh, huh. Tänä aamuna arkkitehdiltä tuli viesti, että ehkäpä taloon ei voikaan rakentaa kellaria! Syynä ei ole maaperä, vaan pohjaveden läheisyys. Hän oli jutellut muutaman rakennesuunnittelijaehdokkaan kanssa, ja tällaisia ajatuksia oli tullut vastaan. Ihan purematta emme tätä tietoa niele, sillä aivan lähellä tonttiamme on uusia taloja, joissa on kellari. Asiaa täytyy nyt tutkia tarkemmin.

Ongelmana on se, että tontilla on virallista rakennusoikeutta vain 100 neliötä, ja kellarin rakentamisella neliöitä saisi huomattavasti lisää. Jos kellarista joudutaan luopumaan, kaikki pitää ajatella uusiksi. Erilaisilla kommervenkeillä neliöitä saisi toki lisää, mutta ryhdytään siihen mietintään vasta, kun kellariasiasta tulee varmuus.

Tällaisissa tunnelmissa viikonlopun viettoon. Ensi viikolla ollaan viisaampia.

Syystunnelmia naapurustosta

Teimme tänä aamuna sieniretken Sipooseen, ja saalis oli mahtava: 15 litraa suppilovahveroita. Pakastin suurimman osan, mutta kokeilin myös kuivattamista. Laitoin puhtaan lakanan pyykkitelineelle ja levitin puolitetut sienet lakanan päälle. Säädin lattialämmityksen isolle, ja nyt vain odotellaan!

Sienimetsässä oli uskomattoman kaunista. Mitkä värit! Luonto on ihmeellinen suojaväreineen. Suppiksiakin oli lähes mahdoton löytää samanväristen pudonneiden lehtien joukosta. Mutta kun teki ekan löydön, teki luultavasti toisenkin. Ja korin alla luultavasti oli oikea apaja...

Paluumatkalla ajoimme tontin kautta, ja innostuin napsimaan muutaman kuvan sen syysilmeestä. Parhaat värit ovat jo takanapäin, mutta tässä kuitenkin vähän Toivolan syysilmettä.

Tässä on tämä kuuluisa omenapuu, joka koko
ajan on ja pysyy arkkitehdin luonnoksissa.
Siitä tulee vielä joskus etupihan terassin komistus.

Tässä tulevan kotikatumme ihania vanhoja koivuja.     

Lumimarja on kaunis!

Kotikatua vähän toisesta suunnasta.

Luonnoskierros 3

Sinulle on postia! Kolmannen kierroksen luonnokset saapuivat tänään tarkasteluun. Dieetti oli purrut 10 neliön verran, ja nyt kerrosala on yhteensä 171 m2. Alamme tutkia, voisiko vielä jostain puristaa pikkuisen pois. Kodinhoitohuone tai -piste puuttuu vielä, ja varastotilaa on liian vähän. Pyörittelemme luonnoksia viikonlopun ajan, ja ensi viikolla varmastikin tapaamme taas arkkitehdin, jotta voimme jatkaa pyörittelyä hänen kanssaan.

Olen saanut kolme tarjousta rakennesuunnittelusta, luultavasti yksi on vielä tulossa. Kolme ehdokasta on vastannut, ettei lähde syystä tai toisesta tarjoamaan. Naapurustossamme on loppuvuonna valmistuva rakennusprojekti, jota olen seuraillut ikkunasta. Soitin rakentajalle ja kyselin häneltä rakennesuunnittelijavinkkejä. Hän suositteli lämpimästi erästä. Saimme suositukset myös hyvästä urakoitsijasta. Tuntuu turvallisemmalta palkata ihmisiä, joiden työnjälkeen joku toinen on ollut tyytyväinen.

Myös rakentamisblogeista olen saanut valtavasti hyvää tietoa. Toisaalta tieto todella lisää tuskaa, ja välillä väkisinkin miettii, että onko meistä sittenkään tähän projektiin. Aika monta vaihetta on jäljellä, ennen kuin omalle kiukaalle heitetään ensimmäiset löylyt!

Vuokra-asunto löytyi

Myimme oman asuntomme elokuun loppupuolella. Siihen meni vähän yli kuukausi. Tarjous ei ihan tyydyttänyt meitä, mutta jatkuvat uutiset maailmantalouden huonenevasta tilasta johtivat siihen, ettemme uskaltaneet jäädä odottamaan, vaan halusimme lyödä kaupat lukkoon. Vapautumisajaksi sovimme joulukuun alun.

Alkoi vuokra-asunnon metsästys, mikä osoittautuikin odotettua vaikeammaksi: kuukauden ajan katsoin päivittäin kaikki netin vuokrauspalstat ja laitoin omia ilmoituksiakin. Saldo oli se, ettei yhtään vapaata vuokra-asuntoa alueellamme tullut vastaan. Helsingin Sanomien ilmoitus kaksi viikkoa sitten sunnuntaina tuotti tulosta: muutamme vuokralle muutamansadan metrin päähän nykyisestä kodistamme, 75-neliöiseen kolmioon, josta joudumme maksamaan 1200 euroa kuukaudessa. Kauhea hinta, mutta näin tyttöjen elämä pysyy mahdollisimman muuttumattomana rakentamisen ajan.

Kohta alkaa varaston, autotallin välikaton ja vaatehuoneiden tyhjennys. Yli yhdeksän vuoden aikana kertyneitä tavaravuoria ei päivässä tai kahdessa raivata! Välimuutto on siinä mielessä mukava ajatus. Kun joskus pääsemme muuttamaan uuteen taloon, olemme tehneet inventaarion kahdesti.