Oma talo? Unelmasta alkoikin yhtäkkiä tulla totta. Tämä blogi kertoo ex tempore -rakennusprojektista. Päätöksen kanssa ei voinut aikailla, kun pikkutontti unelmapaikalta, 300 metrin päästä nykyisestä asunnosta, tuli myyntiin. Alku oli todella kuoppainen, ja rakennusluvan saanti venyi lähes puoleentoista vuoteen. Kesällä päästiin vihdoin hommiin, ja muuttopäivää sovitellaan nyt ensi keväälle.
sunnuntai 12. helmikuuta 2012
Paperiklassikko
Viimeisimmässä Avotakassa oli esillä Akari-paperivalaisin, jonka arkkitehtimme Anna näkee tulevassa kodissamme. Valaisimen on suunnitellut japanilainen arkkitehti ja kuvanveistäjä Isamu Noguchin vuonna 1951. Varjostin on käsintehtyä paperia, jalat ohutta metallia ja kehikko bambua. Tykkään!
torstai 2. helmikuuta 2012
Yksi askel eteen, kaksi taakse
Ei jaksettu alkaa taistella yhden rajanaapurin kanssa kaavamääräyksistä poikkeamisista. Hän vastusti sekä lähelle rajaa rakentamista että kaksikerroksisuutta. Asia olisi hyvin voinut kääntyä meidän eduksi, mutta esimerkiksi vuosi on turhan pitkä aika tuhlattavaksi siihen.
Niinpä arkkitehdin kanssa päätimme kaivaa esiin alkuperäiset suunnitelmat yksikerroksisesta talosta osakellarilla ja sijoittaa rakennuksen pihan kannalta hieman epätaloudellisesti juuri määrättyyn rakennuspaikkaan. Näin naapureilla ei ole oikeutta valittaa, vaikka talo jostakin sivustaan onkin neljää metriä lähempänä rajaa.
Ekaan kerrokseen tulee noin 90 neliötä, joista meidän makuuhuone ja iso kylpyhuone ovat puolta kerrosta ylempänä ja sen alla ovat kellaritilat ja sauna. Muu osa ekasta kerroksesta on korkeaa, avaraa tilaa, josta osan päällä nk. parvitilassa on tyttöjen makuuhuoneet. Aika jännä ratkaisu, joka useista tasoista huolimatta lasketaan yksikerroksiseksi! Neliöitä on kaikkiaan noin 140-150. Toivotaan, että homma etenee hyvin.
Tontillamme on autotalli-talousrakennus, joka ei ilmeisesti vaadi purkulupaa laisinkaan, ilmoitus riittää. Tosin rakenteissa on todennäköisesti vaarallista kreosoottia (ratapölkkyjä), ja niiden kuljettaminen vaatii erikoistuneen firman. Purkamaan päästään, kun pakkaset hellittävät ja kevät antaa kuulua itsestään. Tulispa se jo!
Keittiöitäkin ehdimme tammikuussa vähän tutkailla. Olen ihastunut tummaan alaosaan ja kevyeen valkoiseen yläkaapistoon. Esimerkiksi Kvikillä on hienoja ratkaisuja. Laitan jossain vaiheessa kuvia.
Niinpä arkkitehdin kanssa päätimme kaivaa esiin alkuperäiset suunnitelmat yksikerroksisesta talosta osakellarilla ja sijoittaa rakennuksen pihan kannalta hieman epätaloudellisesti juuri määrättyyn rakennuspaikkaan. Näin naapureilla ei ole oikeutta valittaa, vaikka talo jostakin sivustaan onkin neljää metriä lähempänä rajaa.
Ekaan kerrokseen tulee noin 90 neliötä, joista meidän makuuhuone ja iso kylpyhuone ovat puolta kerrosta ylempänä ja sen alla ovat kellaritilat ja sauna. Muu osa ekasta kerroksesta on korkeaa, avaraa tilaa, josta osan päällä nk. parvitilassa on tyttöjen makuuhuoneet. Aika jännä ratkaisu, joka useista tasoista huolimatta lasketaan yksikerroksiseksi! Neliöitä on kaikkiaan noin 140-150. Toivotaan, että homma etenee hyvin.
Tontillamme on autotalli-talousrakennus, joka ei ilmeisesti vaadi purkulupaa laisinkaan, ilmoitus riittää. Tosin rakenteissa on todennäköisesti vaarallista kreosoottia (ratapölkkyjä), ja niiden kuljettaminen vaatii erikoistuneen firman. Purkamaan päästään, kun pakkaset hellittävät ja kevät antaa kuulua itsestään. Tulispa se jo!
Keittiöitäkin ehdimme tammikuussa vähän tutkailla. Olen ihastunut tummaan alaosaan ja kevyeen valkoiseen yläkaapistoon. Esimerkiksi Kvikillä on hienoja ratkaisuja. Laitan jossain vaiheessa kuvia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)